Viisi viikkoa yhteiseloa takana ja kyllä, Vanhempi Valtiomies on alkanut heltyä!  Pennun kanssa voi jo leikkiä ja öristä!  Välillä elo kotona muistuttaa sitä ikuisuuksien vanhaa sukkamainosta, jossa kaksi terrieriä nyhtää sukkaa kumpikin omaan suuntaansa.  Otso ja Etta tosin kisaavat yleensä lelusta (äänitehosteiden kera) ja kumpikaan ei voi antaa periksi.  Talo raikaa marmatuksesta ja valituksesta, jos Otso sattuu kiipemään pentua turvaan sohvalle tai sänkyyn, joihin pennun jaloilla ei vielä loikita.

 

Yhteiskuva parin viikon takaa.

 

 

 

Etta on asettunut taloksi oikein hyvin.  Tuttuja koiria on tavattu ja leikitetty, viime viikonloppuna käväistiin molempina päivinä agilitykilpailuissa haistelemassa isompaa maailmaa.  Kaupungilla on myös kuljettu ja viime sunnuntaina palloiltiin rautatieasemalla katsomassa ja kuuntelemassa junia.  Ensimmäinen rokotus on pistetty, Etta painoi 4,5 kg 12 viikon iässä.  Tosi reippaasti häntä kippuralla on menty kaikkialle, ihmiset pussataan ja vieraisiin koiriin tutustutaan ensin hieman varovaisesti, mutta varovaisuus ja vieraskoreus unohtuvat kyllä hyvin pian!
 
Toistaiseksi on kuljettu paljon vapaana, taluttimessakin toki välillä tilanteen vaatiessa.  Pitäisi varmaan pikkuhiljaa alkaa harjoitella oikeanlaista kulkemista hihnassa, toistaiseksi se on ollut enemmän tuntuman ottoa 3m. taluttimessa.  Pikkuisen on tehty myös istumis-, seisomis- ja maahanmenoharjoituksia, reippaasti namin kanssa ja isoilla käsiavuilla.

 

Äkkiä ne pennut vaan kasvaa, alla Etta n. 10 ja 13 viikon iässä.

 

 

Upeat rillit, vai mitä?!

 

 

Eilen Etta pääsi leikkimään Piki-schipperken kanssa ja Otso metsälenkille Elmo-beaglen seurassa.  Isojen poikien lenkistä ei ole kuvia, kun satoi niin reippaasti, mutta tässä joitakin räpsäisyjä Ettan ja Pikkaraisen leikeistä.  Otso on muutenkin käynyt välillä "aikuislenkeillä" yhdessä Avan, Kompiaisten tai Elmon kanssa.

 

 

 

 

Oma lomani päättyi viikko sitten ja palattiin tavalliseen arkeen ja uuden päivärytmin harjoitteluun.  Syksyn koulutuksiin haen Otsolle vain tokopaikkaa, josko viimein inspiroituisin ja saataisiin avoimen luokan liikkeet treenattua parempaan kuntoon.  Eilen vähän jo treenailtiin ja Otso olikin tosi reipas. :)
 
Otso on viime päivinä istunut kuin hypnotisoituna pikkuisen pihamme taka-aidalla ja katsellut puita.  Syy selvisi, kun huomasin että metsässä, juuri meidän pihan kohdalla, on menossa oravien balettiesitykset.  Siellä ne liehuvat puusta puuhun ja Otso tuijottaa… ja haukkuu…. ja tuijottaa.

P.S. Terveisiä Varpusentielle, nyt tää on vihdoin päivitetty!