Rokotuksillä käynti taisi jännittää enemmän emäntää kuin Otsoa. Kaiken kaikkiaan visiitti eläinlääkäriasemalle meni hienosti. Tutkimuspöydällä piti vähän kiemurrella, kun olisi ollut mukavampi katsella eläinlääkäriä silmiin eikä esitellä selkäpuoltansa. Rokotusta Otso ei edes huomannut, kun keskittyi narskimaan makupalaa (tai ei näyttänyt huomaavansa). Kotiin lähdettiin vaa'an kautta, paino oli n. 4.9kg nyt kaksitoistaviikkoisena.
Rokotuksen jälkeisenä päivänä Otso oli osan päivästä yksin kotosalla ennen kuin mummi tuli koiraherran seuraksi. Otso oli päiväkävelyllä ollut nähtävästi tarkkailumoodissaan (=ahteri parkkiin ja ihmisiä tuijottamaan) ja mummi tulkitsi sen niin, että poloisen kankkua varmaan kolottaa rokotuksen jäljiltä.
Kyllä me myöhemmin kerrottiin mummillekin, että rokote laitettiin niskaan...
Piehtarointi on pop, etenkin aurinkoisina päivinä. Pitää kellistellä ja kippuroida moneen kertaan ja joka suuntaan, kun aurinko lämmittää kivasti masua.
Otso on varsinainen kuuhailija ja tutkimusmatkailija erityisesti vapaana ollessaan. Se pysyttelee (ainakin vielä) melko lähellä ja etsii hyviä tarkkailupaikkoja. Varsinainen salainen agentti heinikossa, kun useinmiten sieltä jostain seasta pilkottavat vain korvat tai tarkkaavaiset silmät.
Vieraskoreutta ei juurikaan ole ollut havaittavissa. Otso on röyhkeästi käyttänyt vieraiden varpaita tyynynä ja puruluuna ja nukkua tursottanut sikeästi sylissä, kunnes kädet puutuvat. Tai mitä vieraita ne ovat, ystävät. Tosin eräs jo päätti, että ei enää hametta päälle Otson seurassa. Ne helmat kun lepattavat niiiiin vastustamattomasti:)
Rokotuksen jälkeisenä päivänä Otso oli osan päivästä yksin kotosalla ennen kuin mummi tuli koiraherran seuraksi. Otso oli päiväkävelyllä ollut nähtävästi tarkkailumoodissaan (=ahteri parkkiin ja ihmisiä tuijottamaan) ja mummi tulkitsi sen niin, että poloisen kankkua varmaan kolottaa rokotuksen jäljiltä.
Kyllä me myöhemmin kerrottiin mummillekin, että rokote laitettiin niskaan...
Kärpäset, kimalaiset, muurahaiset ja kaikki muut öttiset ovat jännittäviä ja niitä seurataan tarkasti, välillä ihan vaanitaan.
Otso on varsinainen kuuhailija ja tutkimusmatkailija erityisesti vapaana ollessaan. Se pysyttelee (ainakin vielä) melko lähellä ja etsii hyviä tarkkailupaikkoja. Varsinainen salainen agentti heinikossa, kun useinmiten sieltä jostain seasta pilkottavat vain korvat tai tarkkaavaiset silmät.
Vieraskoreutta ei juurikaan ole ollut havaittavissa. Otso on röyhkeästi käyttänyt vieraiden varpaita tyynynä ja puruluuna ja nukkua tursottanut sikeästi sylissä, kunnes kädet puutuvat. Tai mitä vieraita ne ovat, ystävät. Tosin eräs jo päätti, että ei enää hametta päälle Otson seurassa. Ne helmat kun lepattavat niiiiin vastustamattomasti:)
Kommentit