Otson aamukävely suuntautui tänään Hupisaarille, ihanan vehreälle puistoalueelle.  Kuljettiin summamutikassa polkuja ja hiekkateitä ja puskia eikä muutamaa läpikulkijaa lukuunottamatta muita vielä näkynytkään.  Unohtui välillä, että ollaan lähes kaupungin keskustassa.  Tuo nelijalkainen insinööri tutki siltarakenteita ja puroja, mielenkiintoisia hajujakin näytti riittävän.  Vesi kiinnostaisi kovasti, mutta ei sinne uskalla muuta kuin kuonoansa hiukan tuikata.

Hupisaarilla tavattiin myös monenlaisia lintuja; vaakkeja, puluja ja niin päin pois.  Vaakit olivat Otson mielestä ihan jees, lukuunottamatta sitä yhtä joka vähän hämmästytti lähtemällä lentoon melkein vierestä.  Niitä tarkkailtiin ihan rauhassa istuen, mutta pulut...  En tiedä, pitikö Otso puluja kurittomina luontokappaleina, ne kun tepastelivat tiellä ja missä sattuu, vai mitä sen päässä liikkui.  Joka tapauksessa, puluille piti päästää pari matalaa haukahdusta ja tarkkailla ihan seisaaltaan ennen kuin saattoi jatkaa matkaa.